Sektkellerei J. Oppmann

Kuohuviinitalo J. Oppmannin historia

Kuohuviinitalo J. Oppmannin historia ulottuu vuoteen 1865, jolloin Josef Oppmann palasi takaisin Champagnesta, missä hän oli omaksunut huippukuohuviinien valmistuksen salaisuudet. Palatessaan takaisin kotiseudulleen Frankenin alueelle hän perusti oman kuohuviinitalonsa Würzburgiin. Menestyksekkäästi, kuten nykyään nähdään, sillä talo toimii yhä itsenäisenä.

Hyvin lyhyessä ajassa hän ansaitsi itselleen arvonimen "Baijerin hovihankkija", joka oli yksi korkeimmista mahdollisista tunnustuksista. Kuohuviinitalo J. Oppmann saavutti lisäksi nopeasti suurta kansainvälistä menestystä ja voitti korkeimpia palkintoja maailman­näyttelyissä Pariisissa, Wienissä, Philadelphiassa ja Sydneyssä.

Kun perustaja Josef Oppmann kuoli, muutettiin yritys vuonna 1898 osakeyhtiöksi.

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa, kun Würzburg pommitettiin maan tasalle, tuhoutui myös Oppmannin viinitalon päärakennus. Koska holvikellarit kuitenkin säilyivät ehjinä ja vaurioitumattomina, voitiin tuotantoa jatkaa jo vuonna 1947.

Kuohuviinin valmistus

Jokaisen hyvän kuohuviinin perustana on luonnollisesti ennen kaikkea viini. Hyvää kuohuviiniä varten tarvitaan siis ehdottomasti hyvä viini pohjaksi. Tämä vaatii suurta kokemusta ja tietotaitoa. Saksan kuohuviinitaloissa valmistetaan kahta erikoisuutta: kuohuviiniä tietyiltä viljelyalueilta sekä kuohuviiniä tietyltä vuosikerralta.

Viinin kypsytys J. Oppmannilla 

Kuohuviinitalo J. Oppmann kiinnittää erityistä huomiota perusviinien valintaan. Sopivia viinitiloja käydään etukäteen paikan päällä katsomassa, jotta saadaan kokonaisvaltainen vaikutelma. Viinit kuohuviineihinsä kuohuviinitalo J. Oppmann hankkii seuraavilta viljelyalueilta:

• Saksa, Rheingau – Riesling
• Saksa, Rheinhessen – Riesling, Silvaner, Müller-Thurgau
• Saksa, Franken – Riesling, Rieslaner, Silvaner, Scheurebe, Müller-Thurgau, Weißburgunder
• Italia, Emilia Romagna – Trebbiano
• Espanja, Penedés – Merlot, Tempranillo, Cabernet Sauvignon, Maccabeo, Parellada, Xarel-lo, Chardonnay
• Espanja, La Mancha – Airen

Toinen käyminen ja kypsytys

Ensimmäinen käyminen varmistaa, että rypälemehusta tulee ylipäätään viiniä. Kuohuviinin valmistusta varten tarvitaan toinen käyminen. Tätä varten viiniin lisätään ensin sokeria ja puhdasviljeltyä hiivaa, niin kutsuttu tirage-täyttö. Sen jälkeen perusviinit käytetään toistamiseen kuohuviinipulloissa tai suurissa tankeissa. Käytössä on kolme eri menetelmää:

1. Perinteinen pullokäyminen
2. Pullokäyminen (transvasointimenetelmä)
3. Charmat-menetelmä (tankkikäyminen)

Sokeri ja hiiva huolehtivat hiilidioksidin ja alkoholin muodostumisesta. Koska hiilidioksidi ei pääse poistumaan suljetuista pulloista, syntyy kuohuviinin kuplivuus eli perlage. Tämä toinen käyminen kestää noin 6–8 viikkoa. Sen jälkeen J. Oppmannin kuohuviinejä kypsytetään jälkikypsytystä varten vähintään vielä 9–12 kuukautta tasalämpöisissä tiloissa. Näin syntyvät toivottu maku ja perlage.

Dosage

Kuohuviinin dosage-maistossa kellarimestari Josef Sauer määrittää kypsytysajan jälkeen, miltä tulevan kuohuviinin tulisi maistua. Viinin makuprofiili määritellään, ja se voi vaihdella Extra Brutista Mildiin tai Doux’hun.

Degorgointi

Degorgoinnissa poistetaan hiiva (perinteinen pullokäyminen). Kyseessä on J. Oppmannin kuohuviininvalmistuksen viimeinen vaihe. Hiiva poistetaan joko käsin tai ravistelutelineen avulla. Pullot varastoidaan tämän jälkeen ylösalaisin ja asetetaan suolahauteeseen, jotta hiivatulppa voidaan jäädyttää. Kun se on poistettu, lisätään dosage. Lopuksi pullo suljetaan korkilla. Et voilà, huippuluokan kuohuviini on syntynyt.