Wittmann

Viinitalo Wittmann – perinnettä Westhofenissa

Wittmannin suku on harjoittanut viininviljelyä Rheinhessenin Westhofenissa jo 1600-luvulta lähtien. Perhe voi katsoa taakseen 15 sukupolveen ja noin 350 vuoden vuosikertakokemukseen viininviljelyssä. Oma pullotus aloitettiin vuonna 1921. Nykyään tilaa hoitavat isä Günter, hänen vaimonsa Elisabeth, poika Philipp ja tämän vaimo. Philipp toimii tilalla kellarimestarina, enologina ja oli vuosina 2005–2019 myös VDP Rheinhessenin hallituksessa.

Wittmannin terroir ja tarhat

Westhofen on läpikotaisin viininviljelyyn keskittynyt kunta; kylää ympäröi lähes 790 hehtaaria viiniviljelmiä, joista osaa viljelee Wittmannin perhe. Terroir on varsin monipuolinen: maaperästä löytyy savimergeliä, lössiä, savea sekä rapautunutta kalkkikiveä.

Wittmann voi nykyään nojata neljään suureen tarhaan:

• Brunnenhäuschen
• Aulerde
• Morstein
• Kirchspiel

Nämä kaikki sijaitsevat Westhofenin Erste Lage -alueen sisällä, ja sen naapuriin liittyy vielä Gundersheimin Erste Lage.

Brunnenhäuschen

Etelään suuntautunut tarha, jossa kypsyminen alkaa kuitenkin varsin myöhään. Se sijaitsee 240 metrin korkeudella merenpinnasta ja on viileän länsituulen armoilla, mikä selittää viiveen. Maaperää hallitsevat savimergeli ja kalkki, mukana on myös Terra Rosaa, joka on saanut nimensä suuresta rautaoksidipitoisuudesta ja sille ominaisesta punaisesta väristä. Tämä antaa tarhan Rieslingeille kermaisen mineraalisuuden.

Aulerde

Myös tämä tarha on etelään kylää kohti suuntautunut. Ensimmäinen maininta vuodelta 1380 tekee siitä yhden vanhimmista tarhoista. Brunnenhäuscheniin verrattuna tämä tarha on hyvin lämmin ja rypäleet kypsyvät täällä aikaisin. Se on pääasiassa istutettu Rieslingillä, joka kasvaa soraisella savihiekalla. Köynnökset voivat olla jopa seitsemänkymmentä vuotta vanhoja ja istutustiheys on hyvin korkea.

Morstein

Westhofenin vanhin yksittäistarha (ensimmäinen maininta vuonna 1282). 20 %:n kaltevuinen rinne koostuu pääosin savimergelimaasta ja kalkkikivikerrostumista. Syvemmälle kaivettaessa kohdataan vettä johtava kalkkikivikerros, joka takaa köynnöksille erittäin hyvän ravinne- ja mineraalihuollon.

Kirchspiel

Tämä tarha avautuu kohti Reiniä ja on itä–kaakkoissuuntainen. Näin se on suojassa länsituulilta, jotka hallitsevat Brunnenhäuschenia, ja luo köynnöksille suotuisan mikroilmaston. Tarhan kaltevuus on 30 % ja maaperä koostuu savimergeli–kalkkikivestä, jossa on rapautuneesta kalkkikivestä muodostunutta savimaata. Näiltä tarhoilta tulevat viinit ovat siksi mausteisia ja elegantteja.

Biodynamiikka Wittmannilla

Wittmannin perhe päätti jo vuonna 1990 siirtyä viininviljelyssä luomuviljelyyn ja kuului siten alan edelläkävijöihin Saksassa. Vuonna 2004 otettiin seuraava askel kohti biodynaamista viljelyä. Siinä ei ainoastaan kiinnitetä huomiota resurssien säästävään työskentelyyn, vaan koko toiminta nähdään kiertokulkuna, jotta vaikutus luontoon olisi mahdollisimman pieni. Esimerkiksi Wittmannit valmistavat oman lannoitteensa maaperän aktivoimiseksi. Tarhoilla turvaudutaan vastaavasti yksinomaan käsinpoimintaan.

Viinitilan kellarissa

Sadonkorjuun jälkeen rypäleet lajitellaan uudelleen ja puristuksen jälkeen ne johdetaan kellariin ainoastaan painovoiman avulla. Käyminen tapahtuu yksinomaan luonnonhiivojen avulla. 80 tammitynnyriä on tämän jälkeen valmiina antamaan viineille viimeisen silauksen; vanhin niistä on vuodelta 1890. Kypsytys tapahtuu palstoittain erillään.